Jan Österlund Muutos on pysyvää - pysytkö mukana?

Malmin lentokenttä - Mikä mättää päätöksen teossa?

  • Ceilometri Malmin Lentokenttä (c) Jan Österlund
    Ceilometri Malmin Lentokenttä (c) Jan Österlund
  • Lennonjohtotorni Malmin Lentokenttällä (c) Jan Österlund
    Lennonjohtotorni Malmin Lentokenttällä (c) Jan Österlund
  • Malmi - We have a Problem (c) Jan Österlund
    Malmi - We have a Problem (c) Jan Österlund
  • Malmi - Lentoturvallisuus vaarassa? (c) Jan Österlund
    Malmi - Lentoturvallisuus vaarassa? (c) Jan Österlund
  • Malmin hangaari - tyhjää täynnä (c) Jan Österlund
    Malmin hangaari - tyhjää täynnä (c) Jan Österlund
  • Malmi - Rakennusperintöä (c) Jan Österlund
    Malmi - Rakennusperintöä (c) Jan Österlund
  • Malmi - Helsingin toive? (c) Jan Österlund
    Malmi - Helsingin toive? (c) Jan Österlund

Miten päätöksiä tehdään ja mikä niissä mättää?

Havainnollistan tällä Malmin lentokentän tapauksella päätöksentekoa Suomessa. Valitsin päätöksenteon malliksi Malmin lentokentän siksi, että se on meitä kaikkia koskettavaa kulttuuriperintöä, josta vastuu on perustuslain mukaan meillä kaikilla ja varsinkin sen kohtalosta päättävillä tahoilla.

 

Päätöksenteko rakennusperintöä koskevassa suojeluasiassa

Lyhyesti asiaan: ELY-keskus totesi rakennusperinnön suojelupäätöksessä, että Malmin lentokenttäalue tullaan asemakaavoittamaan. Päätös oli perustettu siihen, että Malmin lentokentän kokonaisvaltainen suojelu on mahdollista tutkia ja arvot turvata maankäyttö- ja rakennuslain säännöksin ja asemakaavoituksella.

Museovirasto on puolestaan todennut, että asemakaavoituksen tavoitteet, eli siis täyttää kenttä asuinkortteleilla, tuhoaa historiallisesti ja rakennustaiteellisesti ainutlaatuisen monumentin huolimatta siitä, että pari rakennusta säilyisi ja kiitotietä hyödynnetään katulinjana. Malmin lentokenttää tulisi suojella kokonaisuutena. Museoviraston käsityksen mukaan kokonaisuuden suojelu sisältää terminaalin, lentokonehallin, kompassiruusun tavoin risteävät kiitotiet ja avoimet kenttäalueet, jotka on suunniteltu kansainvälisesti korkeatasoista ilma-arkkitehtuuria edustavana kokonaissommitelmana.

Asia on parhaillaan ratkaistavana Ympäristöministeriössä, jonne asian on valitusasiana saattanut Malmin lentoaseman ystävät ry.

Kysymys kuuluu: Jos kerran Museovirastolla on lailla säädetty asema ja kompetenssi arvottaa suojelukohteet Suomessa, miten on mahdollista, että Malmin lentokenttä ei edelleenkään ole saanut sille kuuluvaa suojelustatusta?

 

Minäpä kerron miksi

On niin, että ELY-keskus on soveltanut väärää lakia päätöksessään. Helsingin kaupunki puolustaa myös omia päätöksiään perustelemalla, ettei rakennusperinnöstä koskeva laki tulisi Malmin lentokentän tapauksessa sovellettavaksi, vaan väittävät kiven kovaa, että asiassa on sovellettava maankäyttö- ja rakennuslakia. Niinpä, iso pihvi tässä itseasiassa onkin juuri siinä, mitä lakia päätöksenteossa sovelletaan.

 

Palataanpa hiukan rakennusperintöä koskevan lain historiaan

Rakennussuojelulain kokonaisuudistuksen tarkoituksena oli nimenomaan selventää mitä lakia kulloinkin olisi sovellettava.  Ympäristöministeriö asetti 21.4.2006 työryhmän valmistemaan rakennussuojelulain kokonaisuudistusta, missä työryhmän tuli työssään ottaa huomioon nimenomaan eri lakien soveltamisalat.

Aikanaan rakennussuojelulaki (60/1985) siirsi kaavoitetuilla alueilla rakennussuojelun painopistettä silloisen rakennuslain soveltamisalalle. Tarkoituksena oli välttää niitä vaikeuksia, jotka aiheutuivat mahdollisuudesta soveltaa kahta eri lakia samaan tarkoitukseen. Rakennussuojelulain kokonaisuudistukseen johtaneita syitä oli mm. se, että pidettiin epätyydyttävänä sitä, että rakennussuojelulaista ei aina ilmennyt, millaisia voivat olla erityiset syyt, joiden perusteella rakennussuojelulakia voitiin käyttää kaavoitetuilla alueilla.

Nykyisen rakennusperinnön suojelusta annetun lain esitöiden mukaan säätämisen tavoitteena oli määritellä rakennusperintö nykykäsitystä vastaavasti ja huomioida valtion viranomaisten erityiset intressit rakennusperinnön säilyttämiseksi. Nykyisen rakennusperinnön suojelemiseksi annetun lain esitöissä on asian selkiyttämiseksi ehdotettu todettavaksi, että erityiset syyt liittyvät kaavoitustilanteeseen. (HE 101/2009 vp s.18)

 

Mikä merkitys on sovellettavalla lailla?

Jos sovellettaisiin rakennusperinnön suojelusta annettua lakia, olisi Museoviraston lausunto otettava huomioon, jolloin Malmin lentokenttä suojelukohteena voidaan arvottaa uudelleen. Arvottaminen voidaan siis tehdä riippumatta jo tehdyistä päätöksistä, joiden tavoitteena on kaavoittaa alue asuinrakennuksilla eikä suojella kohdetta Museoviraston edellyttämällä tavalla.

Jos sovelletaan maankäyttö- ja rakennuslakia, kaavoituspäätökset katsotaan valideiksi eikä uudelleen arviointia tarvitse enää tehdä.

Lain esitöissä on todettu, että rakennusperinnön suojeleminen kaavoituksen keinoin ei aina johda rakennussuojelun kannalta parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen, koska sekä omistaja että viranomaiset pyrkivät löytämään myös taloudellisesti kaikkia osapuolia tyydyttävän ratkaisun. Kaavaratkaisun hyväksyttävyyden etsiminen on saattanut johtaa rakennussuojelun kannalta liian suurien rakennusoikeuksien myöntämiseen ja tästä syystä rakennusperintöä koskevan lain esitöissä on nimenomaisesti tuotu esille lain tarkoituksena mahdollistaa uudelleen arviointi.

Rakennusperintölain suojelua koskevan lain tarkoitus on rakennetun kulttuuriympäristön ja suojelutarpeiden tunnistaminen, jossa olennaista on kohteen kulttuurihistoriallinen arvottaminen, joka tarkoittaa kulttuurihistoriallisen ominaisluonteen analysointia. Kulttuurihistorialliset arvot on lain esitöissä jaettu historiallisiin todistus arvoihin, säilyneisyys arvoihin, taiteellisiin ja visuaalisiin arvoihin sekä identiteetti- ja symboli arvoihin.” (HE 101/2009 vp s.4).

Jos lain soveltaminen sivuutetaan keinotekoisin perusteluin soveltamalla muuta lakia, on selvä, ettei edellä mainittu tarkoitus ja lain esitöistäkin ilmenevä kohteen arvottaminen toteudu, eikä silloin myöskään Museoviraston asema asiantuntijaviranomaisena tule asianmukaisesti huomioiduksi.

Päätöksenteossa mättää tässä tapauksessa se, miten taidokkaasti asia tietoisesti saatetaan väärään kontekstiin asia soveltamalla 3 momentin sijasta 2 momenttia

Rakennusperinnön suojelua koskevan lain 2 §:n mukaan:

Rakennusperinnön suojelemiseen sovelletaan tätä lakia, jollei tässä laissa toisin säädetä.

Rakennusperinnön suojelemisesta asemakaava-alueella sekä alueella, jolla on voimassa rakennuskielto asemakaavan laatimista varten, säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999).

 

Tätä lakia sovelletaan kuitenkin 2 momentin estämättä myös 2 momentissa tarkoitetulla alueella, jos:

1) kohteella on valtakunnallista merkitystä;

2) kohteen säilymistä ja suojelua ei voida turvata maankäyttö- ja rakennuslailla ja sen nojalla annetuilla säännöksillä tai määräyksillä; tai

3) kohteen suojeluun tämän lain mukaisesti on erityisiä syitä asemakaavoitustilanteen vuoksi.

 

Kerrataanpa vielä –

Museoviraston on todennut, että asemakaavoituksen tavoitteet täyttää kenttä asuinkortteleilla, tuhoaa historiallisesti ja rakennustaiteellisesti ainutlaatuisen monumentin huolimatta siitä, että pari rakennusta säilyisi ja kiitotietä hyödynnetään katulinjana. Kohteen säilymistä ja suojelua ei siis voida turvata maankäyttö- ja rakennuslailla ja sen nojalla annetuilla säännöksillä tai määräyksillä;

Museoviraston asiantuntija näkemys on, että kaavoituksen tavoitteet ja valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön arvot ovat niin olennaisessa ristiriidassa keskenään, ettei edellytys valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden yhteensovittamisessa käytännössä toteudu. Malmin lentokentällä on siis valtakunnallista merkitystä

 

Eikö siis ole selvä, että

kohteen suojeluun rakennusperinnön suojelusta annetun lain mukaisesti on erityisiä syitä asemakaavoitustilanteen vuoksi, koska

Museoviraston näkemys suojeluasiassa on, että kohteen suojeluun lain rakennusperinnön suojelun mukaisesti on erityisiä syitä asemakaavoitustilanteen vuoksi ja myös tästä syystä kokonaisuuden suojelu on ainoa oikea tapa säilyttää kulttuuriperintö.

Näin siis Malmin lentokentän suojelu kokonaisuutena kiitoteineen tulisi olla myös Helsingin kaupungin päättäjien ainoa oikea tavoite heidän päätöksenteossaan.

 

Miten Helsingin kaupunki asiaan suhtautuu?

Helsingin kaupunki on katsonut, että vireillä oleva suojeluesitys ja Museoviraston asiantuntija näkemykset eivät ole linjassa maakuntakaavan, ei myöskään Helsingin yleiskaavan (2016) eikä kaupunkisuunnittelulautakunnan (2016) hyväksymän Malmin lentokentän alueen kaavarungon ja asemakaavojen tavoitteiden kanssa.

Jos näin katsotaan, on tällaisen jälkeen ristiriitaista enää väittää, että Malmin lentokentän keskeiset suojeluarvot tulevat turvatuksi asemakaavoituksen keinoin.

Lisäksi Helsingin kaupunki perustelee kulttuuriperinnön suojelua tuhoavia toimiaan sillä, että valtion ja kuntien kanssa on sovittu, että valtio lopettaa toimintansa Malmin lentokentällä viimeistään 2020 loppuun mennessä ja alue palautuu Helsingin kaupungin käyttöön. Tällainen sopimus, ei tarkoita, että Helsingin kaupungin päättäjät vapautuisivat perustuslaillisesta vastuustaan suojella kulttuuriperintöä.

 

Mikä mättää päätöksenteossa?

Museoviraston lausunnolle ei ole annettu korotettua painoarvoa arvioitaessa sitä, kumpaa lakia sovelletaan. Oikeuskysymys siitä sovelletaanko lakia rakennusperinnön suojelusta vai maankäyttö- ja rakennuslakia on siten koko suojelun kannalta keskeinen.

ELY-keskus on suojeluesitystä koskevassa päätöksenteossa sivuuttanut täysin Museoviraston lausunnot. ELY-keskus ja Helsingin kaupunki soveltavat tietoisesti väärää lakia eli maankäyttö- ja rakennuslakia, saadakseen häivytettyä tarkoituksen, miksi rakennusperinnön suojelua koskevan lain 2 § 3 momentti on ylipäätänsä säädetty.

Helsingin kaupungin päätöksentekoa tulee tarkastella kriittisesti ja kyseenalaistaa kaikki kaupungin asiaa koskeva päätöksenteko. Onko taustalla rakenteellinen korruptio vai vaikuttavatko päätöksentekijöiden sidonnaisuudet tehtyihin päätöksiin vai yksinkertaisesti päätöksiä tehneiden ymmärtämättömyydestä miten arvokkaasta suojelukohteesta on kyse.

 

Mitä tarkoitetaan kohteiden arvottamisella?

Kohteiden arvottamisessa on kyse kulttuurihistoriallisen arvon määrittelystä, ei käyttö- tai välinearvoista eli rakennusperinnön merkityksestä jonkin muun hyvän saavuttamisessa. Muiden kuin kulttuurihistoriallisten arvojen vaikutus ja merkitys punnitaan suojelupäätöksen yhteydessä, kuten suojelun yleinen tarkoituksenmukaisuus ja kohtuullisuus sekä suojelun turvaamiseen liittyen kohteiden suunnittelu-, kunnostus- ja kehittämishankkeissa.

Helsingin kaupungin päätöksenteossa kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt Malmin lentokentän alueen kaavarungon. Kaavarunko ohjaa yleiskaavaa tarkempana maankäyttösuunnitelmana Malmin lentokentän alueen asemakaavoituksessa. Alueen maankäytön suunnittelu on tarkoitus toteuttaa useammalla eri asemakaavalla, joiden tavoitteena on täyttää lentokenttä asuinkortteleilla.

On selvää, etteivät lentokentän rakennusperinnön ja kulttuuriperinnön säilyttäminen kokonaisuutena toteudu liian suurien rakennusoikeuksien myöntämisen takia. Malmin lentokentän suojeleminen kokonaisuutena on osa kulttuuriperinnön vaalimista, johon Suomen valtiota velvoittavat perustuslain lisäksi eräät kansainväliset sopimukset.

 

Kenellä on vastuu kulttuuriperinnöstä?

Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu perustuslain mukaan kaikille, myös Helsingin kaupungin päätöksistä vastuussa oleville. Malmin lentoasema nykyisin statukseltaan lentokenttä on kansainvälisesti korkeatasoinen ilma-arkkitehtuuria edustava kokonaissommitelma, joka on Suomen perustuslain tarkoittamaa kulttuuriperintöä, jota on suojeltava. Tällaista perustuslaillista suojaa ja velvollisuutta kantaa vastuuta kulttuuriperinnöstä, ei mikään alemman tasoinen säännös, päätös tai määräys voi ohittaa.

Museovirastolla on siis kompetenssi ja lailla säädetty asema arvioida se, että kohteella on valtakunnallista merkitystä. Helsingin kaupungin päätöksentekijöillä eikä virkamiehillä ole vastaavaa lailla asetettua asemaa eikä kompetenssia kuin Museovirastolla arvottaa Malmin lentokentän kulttuuri- ja rakennusperintö arvoja.

 

Milloin kulttuuriperintö on niin arvokas, että sitä on suojeltava?

Kulttuuriperintö on arvokkaimmillaan silloin, kun kulttuuriperintökohde on alkuperäisessä käytössään, historiallisesti kerrostunutta ja vielä elävää. Malmin lentoasema kulttuuriperintönä edustaa kaikkia näitä osa-alueita. Nimenomaan siksi, tätä kokonaisuutta ei tule tuhota Helsingin kaupungin lausunnon mukaisella tavoitteella täyttää lentokenttä asuinkortteleilla. Helsingin kaupunki ei ole vain laiminlyönyt perustuslain tasolla asetettuja velvollisuuksiaan kulttuuriperinnön suojelemista koskevassa valitusasiassa vaan se on aktiivisin toimin edistänyt kulttuuriperinnön tuhomaista.

 

Helsingin päättäjien ilmastostrategian kupla

Helsingin kaupungin suunnitelmat ovat siis lähtökohtaisesti täysin vastaan periaatteita hiilineutraalista kaupungista ja yhteiskunnasta, joka on Kaupunginhallituksessa linjattu ja jota lähes yksimielisesti on kannatettu - nytkö Helsinki pettää asukkaansa ja äänestäjänsä ajamalla mittavaa omien tavoitteidensa kanssa täysin vastakkain olevaa asiaa. Voiko helsinkiläiset sallia tämän? Helsinki on pyörtämässä kaikki aatteensa tässä tapauksessa, jotka ovat olleet kohti kestävää kehitystä ja ilmastonmuutosta vastaan.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Äänestäjä: varmista, että ehdokkaasi eduskuntavaaleissa ei kuulu Malmin lentokentän pilaamisen kannattajiin!

Kuntavaaleissa 2017 vallan kahvaan oli tyrkyllä monia asiasta ymmärtämättömiä.

http://hannumononen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/23425...

Anna Suomelle mahdollisuus pysyä ympäristöystävällisen ilmailun eturivissä! Peruuttamattomia virheitä ei tule sallia.

http://sirpaaskoseljavaara.puheenvuoro.uusisuomi.f...
http://timohyvnen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240191-...
http://mianygrd.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271871-sa...
http://timohyvnen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267731-...

Käyttäjän Jansterlund kuva
Jan Österlund

Aivan,

sähköinen ilmailu muuttaa asetelman isosti vielä lähiaikoina ja samaan aikaan Helsinki on sulkemassa itsensä kokonaan pihalle tästä kehityksestä.

Asialle voi vielä tehdä jotain!

Käyttäjän Lumedemokratia kuva
Esa Heikkinen

Vihreän ideologian mukainen Helsingin uusi yleiskaava jossa sinetöitiin Malmin historiallisen lentokentän kohtalo äänestettiin hyväksytyksi Helsingin kaupunginvaltuuston kokouksessa 26.10.2016. Samassa kaavassa sanellaan Helsingin tulevaisuus erittäin yksityisautovihamielisenä kaupunkina.

Kaavan puolesta (eli Malmin tuhoamisen puolesta) äänestivät:

Vihreät
Kokoomus
SDP
Vasemmistol.

Vastaan:

Perussuomalaiset
Keskusta
RKP
KD

Eli Vihreät eivät ole yksin syyllisiä, kaikki suuret puolueet (paitsi Keskusta joka on Helsingissä pienpuolue) äänesti Malmin tuhoamisen puolesta.
Asukasdemokratia unohdettiin täysin. Oliko kyseessä kahden kauppa, Vihreät saivat sekä symbolisen että konkreettisen voiton ja Kokoomus kannattajilleen, rakennusteollisuudelle ja gryndereille suururakoita tulevaisuudessa. Niin, ja tietysti byrokraattiarmeijalle miestyövuosia.

Käyttäjän Jansterlund kuva
Jan Österlund

Liike Nyt pyrkii myös Malmin säilyttämiseen. Helsingissä on ainakin Kimmo Kuusiranta ja Erika Keski-Korhonen, jotka asiaa tukevat. Koska tämä ei ole vain Helsingin asia, olen sen ottanut Uudenmaan asiana myös esille. Mutta vielä tälle ehtii tehdä jotain. Muutama vuosi lisää, niin sitten on parempi haudata betoniin ja tehdä se ilmastomurha CO2 -päästöjen kanssa.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

https://www.google.com/amp/s/news.artnet.com/art-w...

Kun muslimit tuhoavat maailmanperintökohdetta, se tuomitaan yleisesti. Kun Helsingin isot puolueet tuhoavat maailmanperintöä, se on vain hyvää kaavoituspolitiikkaa...

Nape Selänne

Malmin lentokenttä on säilytettävä tuleville sukupolville ja koko maailmalle osoituksena että Suomessa asuu järkeviä ja fiksuja ihmisiä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset